Onko venyttely haitallista?

Usein kuulee ihmisten valittavan kankeuttaan ja sanovan että pitäisi venytellä, mutta kun ei viitsi eikä jaksa, ja potevat sitten huonoa omaatuntoa saamattomuudestaan. Toisaalta on himovenyttelijöitä, jotka venyttelevät tunnollisesti ennen ja jälkeen jokaisen liikuntasuori-tuksen, koska niin on maailman sivu käsketty tehdä.

Jos googlaa sanan "venyttely", lähes poikkeuksetta saa lukea venyttelyn olevan tärkeä osa lihashuoltoa. Sen sanotaan pienentävän vammautumisriskiä, lisäävän lihaksen kimmoi-suutta ja nivelten liikkuvuutta. Wikipedia sanoo liikkumisen "kiristävän" lihaksia ja venyttelyn puolestaan  "pidentävän" niitä ja  estävän tuon kiristymisen sekä vilkastuttavan lihaksen aineenvaihduntaa.

Minä väitän, että venyttely on tarpeetonta, suorastaan haitallista. Itseasiassa, lihasta ei edes voi venyttää.

Mitä lihaksen supistumisen ja sen pituuden palautumisen aikana todellisuudessa tapahtuu?

Yksittäinen lihas muodostuu useista pitkittäissuuntaisista lihassyistä. Lihassyyt puolestaan koostuvat vielä pienemmistä aktiini- ja myosiinifilamenteista. Kun lihas saa hermopäätteen kautta käskyn supistua, käynnistyy monimutkainen kemiallinen reaktio, jonka seurauksena myosiinifilamenttien päät taipuvat, tarttuvat viereisiin aktiinifilamentteihin ja ikäänkuin vetävät niitä ohitseen. Toisin sanoen eri lihassyyt liukuvat toistensa lomiin ja lihas supistuu. Kun lihaksen supistumiskäsky loppuu, kemiallinen reaktio loppuu ja myosiinifilamenttien taipuneet päät palautuvat suoriksi ja lihas palautuu alkuperäiseen pituuteensa.

Mitä silloin tapahtuu kun yritetään venyttää lihasta?

Lihasten tehtäviin kuuluu jäseniemme liikuttamisen lisäksi pitää luurankomme kasassa. Niinpä, kun alamme "venytellä" lihaksia, tapahtuukin jotain aivan päinvastaista, kuin mitä halusimme. Lihas pyrkii refleksinomaisesti vastustamaan venytystä. Vähän niin kuin kuminauha. Oletko tullut ajatelleeksi, että se mukava lämmön tunne joka virtaa lihaksiisi venyttelyn jälkeen, saattaisikin johtua siitä, että keho alkaa nopeasti lähettää enemmän verta lihakseen, jotta se ei vahingoittuisi?  Saatat olla sitä mieltä, että liikkuvuutesi on lisääntynyt  venyttelyn ansiosta, mutta todennäköisimmin kipukynnyksesi vain on noussut venyttelyn myötä. Tai ehkä olet havainnut, että kovan treenin jälkeen helpottaa kun venyttelee kipeytyneitä lihaksia. Lihakset ovat kipeät, koska ne eivät ole kunnolla palautuneet rasituksesta eli niissä on kuona-aineita, jotka aiheuttavat arkuutta. Niinpä, kun yrität venyttää lihasta, saatkin aikaan tuon edellä mainitun refleksin. Veri alkaa virrata voimakkaammin lihakseen ja poistaa lihakseen jääneitä kuona-aineita. Näin kipu helpottuu, mutta mitään lihaksen pitenemistä ei ole tapahtunut.   

Lihakset ja myös jokainen lihassyy erikseen on sidekudoskalvon ympäröimä. Venyttely saattaa aiheuttaa vaurioita noihin kalvoihin. Lihakset kiinnittyvät luihin jänteillä, jotka saattavat myös vahingoittua venyttelystä. Puhumattakaan vaurioista joita saatta aiheutua nivelille esimerkiksi silloin, kun pyritään venyttämään takareisiä polvi yliojennettuna.

Miksei sitten tuo yllä kerrottu lihaksen palautuminen läheskään aina tunnu toteutuvan? Miksi lihakset ovat kovat ja jännittyneet, vaikka olemme levossa?

Syy löytyy aivoistamme. Toisin sanoen lihakset eivät ole saaneet aivoilta käskyä lopettaa supistumista kokonaan. Näin ollen ne eivät voi palautua alkuperäiseen mittaansa. Puuttuu kemiallinen reaktio, joka käynnistäisi tapahtuman tai saattaisi sen kunnolla loppuun saakka. Tilanne on useimmiten syntynyt pikkuhiljaa. Toisaaalta, lihaksista myös lähtee takaisin aivoihin viestejä, jotka kertovat aivoille lihaksen supistumisen tilan. Mutta  koska lihaksiin on jäänyt kerta kerralla enemmän tarpeetonta jännitystä, hermopäätteissä tapahtuu turtuminen ja keho luulee jännittynyttä tilaa "normaaliksi". Toisin sanoen aivot eivät enää saa viestiä lihaksista, eivätkä näinollen tiedä lihasten olevan edelleen enemmän tai vähemmän supistuneessa tilassa. Me koemme tämän tilan jäykkyytenä.

Nykytiedon valossa kenelläkään ei pitäisi enää olla epäilystä siitä, että keho ja mieli ovat yksi kokonaisuus. Niinpä, saadaksemme lihaksemme taas vapautumaan pitenevään tilaan, meidän tulee tietoisesti ajattelemalla antaa aivoillemme sellainen ohje. Näin käynnistyy taas kemiallinen reaktio, joka vapauttaa lihaksen pitenevään tilaan yllä kerrotun mekanismin mukaisesti. Voit kokeilla tietoisen ajattelun toimivuutta lihasjännitysten vapauttamisessa Alexander-tekniikan tunnilla.  Se opittavissa oleva taitolaji, mutta vaatii meiltä viitseliäisyyttä.

Koska meidät on aivopesty pitämään  venyttelyä välttämättömänä osana hyvinvointiamme, tässä tiedossa saattaa olla sulattelemista. Fysiologiaamme liittyvät faktat puhuvat kuitenkin kiistattomasti venyttelyä vastaan. Hyvä uutinen on se, että tietoisen ajattelun harjoittaminen ei vaadi erillistä, sille varattua aikaa kuten venyttely. Sitä voi, ja kannattaa harjoittaa pitkin päivää arkisten toimien ja liikuntasuoritusten aikana, näin lihaksen elastisuus säilyy koko ajan.

Tietoisiin ajattelemisiin,

Marja