KUUSAMON ALEXANDER-TEKNIIKKA
  • Alexander-tekniikka
  • Lisätietoa tekniikasta
    • Tieteellinen tutkimus Alexander-tekniikan toimivuudesta
    • Alexander-tekniikka voi auttaa selkäkipuun
    • Hengityksen vapautuminen
    • Tasapaino voi palautua Alexander-tekniikalla
    • Lisääntyvää työhyvinvointia
    • Aktiivinen lepoasento auttaa jännityksissä
    • Tunnettuja oppilaita
  • Yksityistunnit
  • Marja Krappe
  • Blogi
  • Varaa tunti
  • Media/Linkit
Picture

Mikä ihmeen palleahengitys?

4/3/2013

6 Comments

 
Voit olla syömättä päiviä ja juomattakin muutaman päivän, mutta ilman happea et tule toimeen paria minuuttia kauempaa. Ainoa keino saada kehoomme tuota elämän eliksiiriä on tietysti hengittäminen. Tuntuu yksinkertaiselta, mutta kyseessä on erittäin herkästi häiriintyvä ja monimutkainen mekanismi.

Eräs syy sen herkkään häiriintymiseen on, että hengittäminen on sekä tahdonalaista, että ei-tahdonalaista. Siihen taas on olemassa aivan loogiset syyt. Jos esimerkiksi olemme joutuneet veden alle, meidän on kyettävä pidättämään hengitystä, ettemme hukkuisi. Toisaalta, jos meidän koko ajan pitäisi olla tietoisia ja muistaa, että pitää hengittää, se olisi tietysti mahdotonta. Valitettavasti me ihmiset olemme kuitenkin terveyden nimissä keksineet tarpeettomia hengitysharjoituksia, jotka häiritsevät tätä luonnollista tapahtumaa.

Kehomme mittaa koko ajan hapen ja hiilidioksidin pitoisuutta kehossamme ja tuohon saamaansa informaatioon perustuen käynnistää tarvittavan määrän lihastoimintaa, jotta hengitys tapahtuisi kehon tarpeiden mukaisesti.

Toisaalta hengittämisessä toteutuu fysiikan lakien mukainen mekanismi:  Tilasta, jossa ilmanpaine on suurempi, ilma pyrkii purkautumaan tilaan, jossa se on pienempi. Ajattele vaikka ilmapalloa. Jos aukaiset sen, ilmapallo tyhjenee. Toisin sanoen, koska sen sisällä on suurempi paine kuin sen ulkopuolella, ilma purkautuu ulkopuoliseen tilaan. Sisäänhengityksen lopussa keuhkojen sisäpuolella oleva ilmanpaine on siis suurempi kuin ulkopuolella. Niinpä keuhkot pyrkivät tyhjenemään ulkopuoliseen tilaan, jossa ilmanpaine on pienempi. Tämän jälkeen tilanne on päinvastainen ja ilman on taas purkauduttava sisälle keuhkoihimme. 

Sisäänhengitettäessä kylkiluut liikkuvat sivuille ja ylöspäin. Rintakehä laajenee siis sivuille ja ulospäin. Tämä voi toteutua vain silloin, kun kyljissä, selässä ja vatsassa ei ole jännityksiä, jotka estäisivät tuota kylkiluiden vapaata liikumista.

Nyt tulemme itse asiaan, eli vallalla oleviin käsityksiin erilaisista "hengitystyyleistä" ja siitä mikä niistä on oikein ja väärin. Yleisesti puhutaan siis:

1. Palleahengityksestä
2. Kylkiluuhengityksestä
3. Keuhkojen yläosalla hengittämisestä, rintakehällä hengittämisestä
4. Solisluuhengityksestä

Alexander-tekniikassa ollaan kiinnostuneita ainoastaan siitä, että kehon jännityksiä vapauttamalla sen luonnolliset hengitysmekanismit saavat jälleen mahdollisuuden toimia.

Tärkeimmät hengityslihakset ovat pallealihas ja kylkiluiden välissä olevat lihakset.
Harva edes tietää missä pallealihas oikeasti on. Useimmat kuvittelevat sen olevan navan yläpuolella oleva, sisäänhengitettäessä pullistuva kohta. Väärin! Siinä pullistelevat sisäelimet, joille jää vähemmän tilaa, kun keuhkot täyttyvät ilmalla ja pallealihaksen keskikohta painuu alas. Katso keskimmäisestä videosta mitkä kaikki lihakset osallistuvat hengittämiseen ja miten hengitys vaikuttaa sisäelimiin.

Pallealihas liikkuu siis aina kun hengität ja sen liike on tahdosta riippumatonta. Sen keskikohta painuu alaspäin sisäänhengitettäessä ja nousee ylös uloshengitettäessä. Kaikki hengitys on siis palleahengitystä! (Katso ylin video) Luin jostain jopa väitteen, että jotkut joogit liikuttaisivat pallealihasta päinvastaiseen suuntaan kuin mitä se luonnostaan liikkuu. Sanoisin, että se on mahdotonta. Pallealihas ei voi liikkua ylöspäin sisäänhengitettäessä - silloin ei tulisi tilaa keuhkoille laajentua. Enkä voi ymmärtää, mitä etua hyvinvoinnille moisesta edes olisi, jos se onnistuisi.

Ei ole myöskään erikseen olemassa mitään "kylkiluuhengitystä". Kylkiluiden on aina tarkoitus liikkua ylös ja ulos jokaisella sisäänhengityksellä - näin rintakehään tulee tilaa lisää keuhkojen täyttyessä ilmalla. Valitettavan harvalla näin kuitenkaan tapahtuu, koska esimerkiksi vatsalihaksissa on usein kroonista jännitystä.

Sitten vielä "keuhkojen yläosalla" hengittämisestä ja "solisluuhengittämisestä". Kysymys on todennäköisesti vain siitä, että kylkivälilihakset ja todennäköisesti myös vatsalihakset ovat niin jännittyneet, etteivät kylkiluut pääse kunnolla liikkumaan ja henkilö nostaa hartioitaan ponnistellessaan sisäänhengityksen aikaansaamiseksi. Tällä nostamisella ei ole mitään tekemistä hengityksen kanssa, joka on refleksi ja tapahtuu siis pallealihaksella. Pallea kyllä liikkuu silloinkin -  tosin sen liikerata on jännitysten vuoksi rajoittunut. Jos katsot alinta kuvaa keuhkoputkien sijainnista keuhkoissa, huomaat, ettet millään pysty säätelemään itse mihin ilma keuhkoissasi virtaa. Toisin sanoen, ei ole olemassa "keuhkojen yläosalla hengittämistä". 

Kuten jo edellä mainitsin, sisäänhengitys on oikeastaan refleksi ja nopeampi kuin uloshengitys, joka on hitaampi ja ajallisesti siten pidempi. Yleistä on, että uloshengitys jää aina vähän vajaaksi. Näin sisäänhengitysrefleksi ei pääse toimimaan asianmukaisesti, koska keuhkoihin on jäänyt liikaa ilmaa. Tämän seurauksena tulee tunne, että on nopeasti"tehtävä" sisäänhegitys. (Huom! Keuhkojen ei ole kuitenkaan tarkoitus tulla koskaan aivan tyhjiksi. Ei siis ole tarkoitus alkaa puristaa viimeisiä ilmarippeitä ulos keuhkoista).
Ainut "oikea" tapa hengittää on siis päästää irti kaikesta turhasta jännittämisestä kehossa ja antaa hengityksen tapahtua kehon omilla ehdoilla.

Terveisin,
Marja

Picture
Keuhkoputket ohjaavat hapen kulkua keuhkoihin.
6 Comments

Ollako Sanna-Raipe vai Samppa?

5/2/2013

2 Comments

 
Teini-ikäisenä sain päähäni, että selkäni on liian pitkä ja leveä. Siis ruma. Niinpä aloin - usko tai älä - yrittää tehdä siitä lyhyempää ja kapeampaa. Jaa että miten?

Puristamalla kylkiäni alaspäin ja painamalla hartioitani eteenpäin. Vähän niin kuin Sanna-Raipekin tekee. Oli siinä teinitytöllä puristamista 24/7. Eikä se tietenkään jäänyt teini-ikään, vaan jatkui tiedostamattani vuosikymmeniä. Ja kaikki nuo vuodet minä ihmettelin miksi hengittäminen on niin työlästä! Eivät auttaneet joogan hengitysharjoitukset, ei meditaatio, ei Rosen-terapia, ei Reiki, ei mitähän-kaikkea-muuta-yritin.   Alexander-tekniikan harjoittaminen päästi minut lopulta pois vankilastani. Olen siitä lopun elämääni kiitollinen.

Mieleni, eli tässä tapauksessa käsitykseni siitä, miltä minun olisi pitänyt näyttää, ohjasi siis kehonkäyttöäni. Se oli kuitenkin vain asian toinen puoli. Kehonkäyttöni, eli tässä tapauksessa kehoni kokoon puristaminen, alkoi muokata myös minäkuvaani. Ei siis toista ilman toista. Olin täydellisen epävarma pakkaus. Loistava esimerkki mielen ja kehon yhteistyöstä!

Alexander-tekniikan opettajana tulee puhuttua lähinnä  tietoisen ajattelun vaikutuksesta kehonkäyttöön. Silmiini osui kuitenkin video siitä, miten tietoisella kehonkäyttöllä voi vaikuttaa myös mieleen, aivan kuten itse aloin teininä tehdä. Tosin onnettomin seurauksin. Sitä kannattaa kuitenkin hyödyntää toisinpäin. Saada aikaan jotain hyvää. Kannattaa katsoa alla oleva video aiheesta!

Tämän kaiken tietoisen kehonkäytön ja ajattelun tarkoitus ei suinkaan ole tehdä sinusta jotain superihmistä. Sen tarkoitus on vapauttaa sinut käyttämään koko henkistä ja fyysistä kapasiteettiasi.Tulla siksi joka oikeasti olet. Rohkenetko ottaa selville kuka?


Picture
Sanna-Raipe voi olla vitsi, mutta hänenlaisiaan, itseään näkymättömäksi tekeviä ihmisiä on oikeasti olemassa.
Picture
Samppa ei todellakaan kätke kynttiläänsä vakan alle.
2 Comments

Korkokengillä kävely on taitolaji

11/1/2013

0 Comments

 
On eräs naiseuden alue, joka on jäänyt minulta lähes tyystin kokematta. Nimittäin korkokenkien käyttö. Olenhan minä juhlatilaisuuksiin sellaiset laittanut, mutta pitänyt niitä lähinnä kidutusvälineenä ja ihmetellyt miksi monet naiset suostuvat joka päivä moiseen.

Aihe tuli kerran puheeksi erään oppilaani kanssa ja ajattelin, että koska kerran tosiasia on, että naiset korkokenkiä käyttävät, minun on Alexander-tekniikan opettajana paras tutustua "lajiin" vähän tarkemmin, jotta voin opastaa oppilaitani. Niinpä suunnistin Anttilan kenkäosastolle. Yritin saada käsiini jotkut järkyttävän korkeat stilettot, mutta tuloksettoman etsinnän jälkeen tyydyin kokeilemaan  10 cm korkuisia, vähän paksummalla korolla varustettuja nilkkureita.

Lontoossa on eräs AT-opettaja joka itse ei käytä mitään muuta kuin korkokenkiä - ja erittäin korkeakorkoisia sellaisia - ja hän opettaa naisille niiden kanssa kävelyä. Kirjoitukseni lopussa onkin videopätkä hänen työskentelystään. Hän antaa seuraavanlaisen vinkin korkkareiden valintaan: Laita kengät tasaiselle alustalle eteesi. Tönäise kenkiä sitten sormellasi kevyesti sivusuunnassa. Jos ne keikkuvat selkeästi, se on merkki, että ne ovat huterat myös jalassasi. Älä siis osta niitä, vaikka kuinka houkuttelevan näköiset muuten olisivatkin. Tein tämän testin Anttilassa ja huomasin, että lähes kaikissa kenkäpareissa toinen kengistä oli vakaampi kuin toinen. Kannattaa siis tarkistaa ja kokeilla useita pareja, jos ensimmäinen on hutera. Sellaisen vinkin annan myös, että älä osta liian kapeita korkkareita, jos et halua vaivaisenluuta riesaksesi loppuelämäksi. Ohessa röntgenkuva liian kapeisiin kenkiin sullotun jalan muutoksista.

Kengillä kävely oli oikeastaan yllätys. Se tuntui ihan mukavalta. Syynä on oma, Alexander-tekniikan avulla vapaampi kehon käyttöni. Kun katsoin peilistä yhtäkkiä "pidentyneitä" sääriäni, niin kyllähän se kieltämättä näytti paremmalta kuin tasapohjaiset kengät jalassa tepastellessa. Varsinkin, kun olen tällainen matalajalkaisen suomalaisen maatiaisrodun edustaja :).

En silti aio alkaa käyttää korkkareita. Ostan kyllä yhden parin demokäyttöä varten, mutta matalapohjaisilla kengillä, varsinkin Vivobarefoot-kengillä kävely on jaloille niin vertaansa vailla oleva nautinto, etten ole kiinnostunut uhraamaan sitä ulkoisten seikkojen kustannuksella.

Jos sinä kuitenkin sellaisia käytät, mutta koet, ettet oikein hallitse niillä kävelyä, tai saat siitä selkä- ym. kipuja, tule oppimaan oikea tekniikka Alexander-tekniikkaa apuna käyttäen.

Terveisin,
Marja
Picture
Vältä liian kapeiden korkokenkien käyttöä. Ne vahingoittavat jalkojesi luustoa pysyvästi!
0 Comments

Hyvää tätä hetkeä!

26/9/2012

2 Comments

 
Istutin fiikukseni isompaan ruukkuun. Istuttamisen jälkeen istuskelin ja katselin pitkän tovin kasvia ja aloin yhtäkkiä ihmetellä sen olomuotoa. Tuossa, silmieni edessä on toinen elävä olento.

Mitä sen sisällä tapahtuu? Onko tuossa kasvissa vaikuttava elämä rajoittunut sen sisälle? Runkoon, lehtiin ja juuriin? Onko siinä oleva elämä jotenkin eri kuin minussa, tässä vähän eri näköisessä olennossa, joka katselee tuota kasvia? Elämän muoto minussa ehkä on monimutkaisempi, mutta yhtä kaikki, sama elämä minua liikuttaa kuin tuota kukkaakin, joka kurkottaa lehtensä kohti valoa. Ja onhan sen ympärilläkin, tässä meidän välissämme, yhtäläinen elämä. Ilma, jota emme juurikaan muista ihmetellä. Päinvastoin. Sanomme jopa, kun joku ihminen ei merkitse meille mitään, että hän on "kuin ilmaa". Ja kuitenkin - ilma on se,  jonka puute ensimmäisenä saa elämän kaikkoamaan kehostamme. Emme pysy hengissä ilman ilmaa - happea - muutamaa minuuttia kauempaa. Mutta kuka muistaa ihmetellä tuota "tyhjyyttä" ympärillämme? Kallisarvoisinta kaikesta.

Niin, palatakseni takaisin elämään, onko kukaan viisainkaan tiedemies koskaan kyennyt selittämään sitä? Ei ole, eikä tule koskaan kykenemäänkään. Vaikka paloittelisivat atomin kuinka pieneksi tai vaikka löytäisivät yhä kaukaisempia ja kaukaisempia planeettoja. Elämä on ja pysyy ihmiselle arvoituksena. Tästä huolimatta otamme kaiken helposti itsestään selvyytenä. Kuten esimerkiksi oman kehomme ja kaikki sen monimutkaiset toiminnot ja mekanismit.

Olen kiitollinen Alexander-tekniikalle monestakin syystä, mutta yksi on se, että se on saanut minut oivaltamaan kuinka ihmeellinen asia ihmisen keho on. Tai oikeastaan kuinka ihmeellinen asia elämä tässä kehossa on. Ja myös sen ulkopuolella.

Mitä sen oivaltamiseen on tarvittu ja miten Alexander-tekniikka on sen saanut aikaan?
Alexander-tekniikka opettaa pysähtymään. Ilman sitä ei huomaa ihmettä nimeltä Elämä, joka On. Ilman rajoja, kaikkialla. Tässä ja nyt.

Tähän loppuun on pakko laittaa pätkä Conan O'Brienin showsta
"Everything is amazing and nobody is happy".

Marja
2 Comments

Erään oppilaan vilpitön kiitollisuudenosoitus Alexander-tekniikalle

7/6/2012

0 Comments

 
0 Comments

Hauska ja tarttuva "Niska vapaaksi" -rallatus

14/5/2012

1 Comment

 
1 Comment

VINKKEJÄ TIETOKONEELLA TYÖSKENTELYYN

23/4/2012

1 Comment

 
1 Comment

    RSS Feed

    Kategoriat:

    All
    Alexander Tekniikka
    Hyvinvointi
    Ihmiskeho
    Kehon Kieli
    Tietoinen Ajattelu
    Videot

    Arkisto:

    March 2018
    November 2015
    November 2014
    September 2014
    June 2014
    February 2014
    January 2014
    June 2013
    April 2013
    March 2013
    February 2013
    January 2013
    December 2012
    November 2012
    September 2012
    August 2012
    June 2012
    May 2012
    April 2012

  • Alexander-tekniikka
  • Lisätietoa tekniikasta
    • Tieteellinen tutkimus Alexander-tekniikan toimivuudesta
    • Alexander-tekniikka voi auttaa selkäkipuun
    • Hengityksen vapautuminen
    • Tasapaino voi palautua Alexander-tekniikalla
    • Lisääntyvää työhyvinvointia
    • Aktiivinen lepoasento auttaa jännityksissä
    • Tunnettuja oppilaita
  • Yksityistunnit
  • Marja Krappe
  • Blogi
  • Varaa tunti
  • Media/Linkit